Eilen aamulla päätettiin Juniorin kanssa, että nyt pakataan kamat ja koirat autoon ja huristellaan pohjoista kohti. Lähdettiin hakeen pojat Kittilän kulmilta mummolasta kotiin. Juhannukseen saakka täällä oleskellaan äiti-muorin hoivissa, ja sehän ruokavaliollisesti tarkoittaa katastrofia . Tulooni on kyllä varustauduttu ostamalla pakkanen täyteen kasviksia, mutta muuta "erityiskohtelua" ei ole tiedossa. Enköhän hengissä selviä kuitenkin!

Eilinen meni siis koko päivä autolla ajellessa. Sain siitä niskani totaalijumiin ja tänään on päätä ja niskoja särkenyt ihan hirveästi. Jouduin ajamaan jonkin verran myös ikkuna auki (ilmastointi kenkkuilee ja välillä oltiin kuin saunassa!), ja siitä tuli niskoihin vetoa, ei varmastikaan auttanut tilannetta. Illalla kun pihalle kurvattiin, olin kyllä aivan puhki! Mutta pojat olivat iloisia kun (viimein) tultiin hakemaan.

Tänään mun oli tarkoitus käydä vähän juoksentelemassa, mutta voihan vesisade! Mun on ehdottomasti säästettävä seuraavaksi kunnon säänkestävään juoksupukuun. Ihan sama mitä siippa sanoo. Mutta sade (tällä kertaa ihan KAATOsade), on liian helppo tekosyy jättää lähtemättä. No, huomenna meen ihan varmasti. Joko pyöräileen tai lenkille. Illalla houkuttais käydä myös Kittilän zumba testaamassa. Saapa nähdä meneekö sisu kaulaan.

Mutta kaiken kaikkiaan mamman hoivissa on mukava olla . Kiva päästä rempan keskeltä, ihana LOMAFIILIS!