Haikein mielin eilen lapsuudenkotoa lähdettiin ajelemaan omaa kotia kohti. Pojat olivat innoissaan, pääsisivät taas näkemään kavereitaan, jotka ahkerasti olivat soitelleet että no MILLOIN te oikeen tuutte takas .

Viimeyö vietettiin siipan iskällä, ja sieltä sain "anopilta" (appiukon vaimo, mutta ei siipan äiti) tiibetiläisen maitosienen siemenen hoidettavakseni. Vielä en ole ehtinyt netissä surffailla, että miten sitä voisin hyödyntää. Hoito-ohjeet sain mukana, ja ensimmäinen "pesu" on jo suoritettu. Täytyy kyllä myöntää, että maito jäi tällä kertaa juomatta. Vähän maistoin, ja oli aika kirpsakkaa mun makuun! Mutta pikkuhiljaa siihenkin varmaan tottuu. Ja olen aivan varma, että netistä löytyy ohjeita, miten sen kanssa toimia ja saada kurkusta alas. Ohjeidein mukana tuli muitakin käyttötarkoituksia, mutta esim. kasvonaamiota en tänään ehtinyt läträämään.

Huomisaamu pelottaa aika lailla! Vaikka pyöräilin viikon aikana 53km ja kävin kerran zumbassa, parina viime päivänä syöminen hieman repsahti. Juhannusaattona tuli syötyä sipsiä ja karkkia aivan liikaa. Siideriäkin taisi muutama mennä... Mutta onneksi huomenna on maanantai ja voi aloittaa taas kaiken alusta . Pelottaa vaan se vaa'alla käynti!!! Kunhan vaan ei alkaisi 61:llä. Kaikki sen alle on siedettävissä.

Huomisaamuna on myös kivaa tiedossa! Pääsen viimein hakemaan sykemittarini postista. Kärrykävellen aattelin juniorin kanssa sen hakea. Tulee pari kilsaa suuntaansa vaan matkaa. Ja kunhan siippa tulee töistä, niin on ehdottomasti päästävä salille. Ja tiistaina zumbaan.

Kyllä tämä tästä!