Lomani toinen ja viimeinen päivä, huomenna aamupalan jälkeen pitää ajella kotia päin, että ehtii hakemaan pikkuneidin päiväkodista. Vähän on kieltämättä ikäväkin, mutta hyvin ovat iskän kanssa pärjänneet!

Hotellin aamupala oli loistava. Pelkäsin vähän, että kuinka syöminen lähtee lapasesta, mutta eipäs lähtenyt! Puuroa, raejuustoa ja leipä terveellisin lisukkein! Kyllä oli ylpeä itsestäni, kun jätin rasvaiset nakit ja lihapullat ottamatta Kieli ulkona. Pekonia ei ollut edes tarjolla, sen kanssa olisi varmaan pitänyt käydä tahtojen taistelu... Muutenkin päivän syömiset on olleet kohtuullisia. Oli pakko hakea lounaaksi vielä yksi Subi kun niitä ei meidän maajussilasta saa. Iltapalaksi ostin Hesestä mukaan kanasalaatin! Nam! Lähikaupasta juotavaksi pepsimaxia ja sitten se pieni repsahdus: sipsipussi! Hei, se kuulostaa tooosi pahalta, MUTTA toisin kuin ennen vanhaan, EN ostanut jättimegapussia (jonka olisin koko pussin vetänyt illassa yksin), vaan 70gramman pussin, josta jäi vielä huomisellekin. Oonko oppinut jotain???

Muuten tähän päivään kuului lisää itsensä hemmottelua. Kävin Villi Mangossa teettämässä itselleni ihanat geelikynnet. Mulla oli sellaiset pitkään about 5 vuotta sitten, ja oon haaveillut uudesta "kierteestä". Nyt se lähti, jos ei talous aivan totaalisesti romahda lähiaikoina. Sekään ei ole ihan mahdotonta, sillä löysin Jim&Jill:stä aivan ihanan takin syksyn keleihin! Ja saahan sitä haaveilla leudosta talvesta?

Illan kohokohta oli kuitenkin eilen jo mainitsemani Zumba Rok:issa. Mua jännitti ihan hirveesti syystä jota en itsekään tiedä. Mutta arvatkaapa mitä! Myös vetäjä oli vieraileva tähti! Juuh, meitin naapurikaupungista! Ei kuitenkaan se henkilö jonka Zumbassa olen säännöllisesti kulkenut, vaan hänen yhtiökumppaninsa Hymy. Hiki tuli, ja ehkä opinkin muutaman uuden liikkeen taas. Ja ennenkaikkea, NAUTIN!

Nyt vähän psykan kirjan pariin, oon jo edistynyt sen kanssa, mutta hi-taas-ti, koska se on englanninkielinen ja vaatii koko ajan keskittymistä. Vaikka kieli ei sinänsä ole ongelma, niin ne termit Huuto. Mutta saapahan sitten hyvällä omalla tunnolla keskittyä Kauhukeittiöön ihan rauhassa. Ja nukkua toisen yön ilman yöherätyksiä, aaaaaah!